‍Su 20.7. klo 11.00-13.00 Timo Kaarle: Aristoteles ei syönyt makaronilaatikkoa -luento

Ravintola Mierontie Kauppatie 45, Konnevesi

Vapaa pääsy, salaattilounas 15 €.

Insinöörifilosofi Timo Kaarle esittää sunnuntaina 20.7. klo 11.00-13.00 Konneveden keskustassa sijaitsevalla Ravintola Mierontiellä filosofisen kantaesityksen “Aristoteles ei syönyt makaronilaatikkoa”. Esityksen teemoina ovat rohkeus, rakkaus, kauneus ja elämän lyhyys. Luvassa on filosofinen aamupäivä, joka kutkuttaa ajatuksia, herättää tunteita ja jättää jälkeensä ehkä pienen kimpun jotain ymmärrettyä – tai ainakin kysyttyä. Esityksen yhteydessä on mahdollisuus syödä ravintola Mierontien salaattilounas (15 €, myynnissä paikan päällä).
‍

Su 20.7. klo 13.00-15.00 Lumous-kuoro, Seela Sella ja kunnanjohtaja Mika Pasanen: Laulua Torin täydeltä!

Konneveden Torilava Leskenpolku 2, Konnevesi

Ostal Liput 10 €, lippuja myynnissä 400 kpl

Lumous-kuoro kajauttaa ilmoille sunnuntaina klo 13.00-15.00 Laulua torin täydeltä -yhteislaulukonsertin yhdessä näyttelijä Seela Sellan ja juontajana toimivan Konneveden laulavan kunnanjohtaja Mika Pasasen kanssa.

Su 20.7. klo 21.00 Taide kuuluu kaikkialle! -konsertti (Konneveden Naisten viikon pääkonsertti)

Konneveden Torilava Leskenpolku 2, Konnevesi

Osta liput 30 €, konserttiin myydään 400 ulkokatsomolippua

Musiikki:
Kaija Saariaho: Lichtbogen (1986)
Olli Kortekangas: Alkyone - sarja oopperasta Isfåglarna, KANTAESITYS (2025)

‍Esiintyjät:
Seela Sella, lausunta
Minna-Leena Lahti, sopraano
Henriikka Teerikangas, kapellimestari
Helsinki Chamber Orchestra

Lichtbogen
Lichtbogen on yksi Kaija Saariahon (1952-2023) säveltuotannon keskeisistä teoksista, jossa yhdistyvät syvä akustinen ja elektroninen äänimaailma. Teos sai ensiesityksensä vuonna 1986 Pariisissa. Saariaho luo Lichtbogenissa jännitteitä ja kontrasteja akustisten instrumenttien ja elektronisten elementtien välillä. Tämä yhdistelmä luo ainutlaatuisen, mutta samalla eheän ja harmonisen kokonaisuuden.

Lichtbogenin nimi juontaa juurensa revontuliin, joita Saariaho näki arktisella taivaalla alkaessaan työstää teosta.

“Katsellessani näiden valtavien, hiljaisten valojen liikkeitä, jotka kulkevat mustan taivaan yllä, ensimmäiset ajatukset teoksen muodosta ja kielestä alkoivat liikkua mielessäni. Mikä on suhde - ja onko sitä ylipäätään olemassa? - tämän luonnonilmiön ja teokseni välillä, en tiedä”, Saariaho pohtii teoksen partituurin muistiinpanoissa. Lichtbogen viittaa myös saksankieliseen sanaan "valosilta" tai "valokaari", joka kuvastaa teoksen rakentamista ja kehitystä. Valo ja ääni kulkevat siinä moninaisten yhdistelmien kautta. Sävellyksessä Saariaho käyttää laajasti äänien värin ja sävyn hallintaa ja tutkii äänen synteesiä ja muutoksia eri tasoilla, jolloin se luo elävän, lähes aistillisen kokemuksen.

Teoksessa kuultavat elektroniset äänet eivät ole vain lisäelementtejä orkesterin soinnille, vaan ne ovat yhtä lailla keskeinen osa sävellystä, rikastuttaen ja täydentäen akustisten instrumenttien tuottamia ääniä. Lichtbogen on symbolinen ja henkinen matka, jossa kuulija kulkee valon ja varjon, kauneuden ja jännityksen välillä. Se on vahva esimerkki Kaija Saariahon musiikin monitasoisista äänimaisemista, joissa elektroniset ja akustiset elementit sulautuvat yhteen ja luovat äänen ja tilan uusia ulottuvuuksia.

Alkyone - sarja oopperasta Isfåglarna
Olli Kortekankaan (s. 1955) Alkyone pohjautuu hänen vuonna 2024 kantaesitettyyn oopperaan Isfåglarna (Jäälinnut). Oopperan musiikista koostettu itsenäinen sarja saa nyt kantaesityksensä Konneveden Naisten viikon tilauksena.

Isfåglarna on kaunis, dramaattinen ja välillä humoristinenkin "aikuisten satu" jolla ei ole tarkkaa tapahtuma-aikaa tai -paikkaa. Rakenteltaan Isfåglarna on yhdistelmä läpisävellettyä, motiivisesti tiukkaa musiikkidraamaa ja numero-oopperaa. Eikä suuria tunteita säästellä, niistähän ooppera saa voimansa. Tekstin ilmavuus ja tarinan nopeat käänteet tarjoavat toisaalta mahdollisuuden kepeään tyylittelyyn ja musiikilliseen irroitteluun.

Alkyone-sarjaan on oopperasta valikoitunut ennen kaikkea oopperan päähenkilöön, Alkyoneen, liittyvää musiikkia.

Tarina Alkyonesta - ihmisäidin ja tuulten jumalan Aioloksen tyttärestä - avautuu moneen suuntaan: se viihdyttää kuvaamalla jumalien ja ihmisten kompleksista suhdetta, koskettaa kertomalla rakkauden voimasta ja tarjoaa kaiken lisäksi kiinnostavan mytologis-tieteellisen selityksen sille miten kuningaskalastajan - eli jäälinnun - pesintä on mahdollinen Välimeren talvimyrskyjen keskellä. "Jäälinnun päivistä" puhutaan sekä konkreettisessa että vertauskuvallisessa mielessä tyynenä, onnellisena aikana.